Allergian paikallislääkkeitä ovat:

- silmätipat - ketotifeeni, levokabastiini, lodoksamidi ja natriumkromoglikaatti

- nenäsuihkeet  - beklometasoni, flutikasoni, levokabastatiini, mometasoni ja triamsoloni

- ihonhoitotuotteet (kortisonivoiteet) - dekspantenoli, hydrokortisoni ja oksitetrasykliini

Allergiaa voi hoitaa myös pelkillä paikallisvalmisteilla ilman antihistamiinia. 

Siitepölyallergian hoidossa on tärkeää aloittaa hoito hyvissä ajoin ennen siitepölykautta. 

Jos allergialääkkeitä tarvitsee päivittäisessä käytössä pitkään, on hyvä hankkia lääkkeille resepti lääkäriltä.

Vakavassa allergisessa reaktiossa, anafylaksiassa, hoitona on adrenaliiniruiske. 

Mitä allergia on? 

Joka toisella ihmisellä on jossakin vaiheessa elämäänsä allergisia oireita, esimerkiksi allergista nuhaa.

Allergia on elimistön immuunipuolustuksen häiriö. Elimistö voi tulkita esimerkiksi siitepölyn haitalliseksi aineeksi ja puolustautua sitä vastaan.

Allergisoitunut ihminen saa oireita aineista, joita elimistö tavallisesti sietää. Häiriö on yleensä elinikäinen. Allergioiden syntyyn vaikuttaa eniten perimä. 

Allergiat jaotellaan oireiden ilmenemisen perusteella välittömiin ja viivästyneisiin allergioihin. Välitön allergia oireilee saman tien altistumisen jälkeen. Esimerkiksi eläin-, siitepöly- tai pistosallergiassa allergeeni aiheuttaa välittömän reaktion.

Viivästynyt allergia oireilee nimensä mukaisesti tuntien tai jopa vuorokausien kuluttua altistumisesta. Esimerkiksi nikkeliallergia on viivästynyt allergia, samoin kuin monet lääkeaineallergiat. 

Tyypillisiä allergian oireita ovat:

- hengitystieoireet 

- silmäoireet 

- iho-oireet 

- suolisto-oireet

Mille voi allergisoitua? 

Yleisimpiä allergian aiheuttajia ovat siitepölyt ja eläinpöly. Noin 20 prosentilla suomalaisista on siitepölyallergia, lemmikeistä allergiaoireita saa noin 15 prosenttia suomalaisista. Allergisoitua voi kuitenkin mille tahansa aineelle.

Lapsuuden ruoka-aineallergiat paranevat yleensä kouluikään mennessä. Aikuisiällä ruoka-allergia oireilee lähinnä niin sanottuna ristireaktiona koivun siitepölylle allergisoituneilla ihmisille. Ristireaktiossa tietyt ruoka-aineet aiheuttavat allergiaoireita koivun siitepölykauden aikana. 

Allergiaa voivat aiheuttaa myös esimerkiksi kosmetiikkatuotteet tai hiusvärit. Oireina ovat erilaiset ihon ärsytysreaktiot. Kosmetiikkatuotteissa allergiaa voivat aiheuttaa myös säilöntäaineet. 

Hajusteallergiassa hajustetun tuotteen käyttö aiheuttaa paikallisesti iho-oireita. Tuoksuherkkyydessä ympäristön tuoksut aiheuttavat nuhaa, päänsärkyä tai pahoinvointia. 

Pistiäisallergiassa ampiaisen tai mehiläisen pistoskohtaan voi tulla ihon punoitusta ja turvotusta sekä nokkosihottumaa. Joillekin ihmisille pistos voi aiheuttaa vakavan allergisen reaktion eli anafylaktisen reaktion, joka on henkeä uhkaava ja vaatii välittömän hoidon.

Miten allergia oireilee?

Allergian oireet ovat usein erilaisia riippuen siitä, mikä on allergian aiheuttaja eli allergeeni. Koska eri allergeenit voivat aiheuttaa myös samanlaisia oireita, allergian aiheuttajaa ei ole aina helppo saada selville. Esimerkiksi allerginen nuha voi johtua monista eri allergeeneistä. 

Siitepöly- ja eläinallergian tyypillisiä oireita ovat:

- nenän tukkoisuus, kutina tai vuotaminen 

- yskä tai hengenahdistus

- silmien kutina tai punoitus 

Eläinallergia voi lisäksi oireilla ihottumina. 

Muita allergiaoireita ovat:

- erilaiset iho-oireet

- vatsa- ja suolisto-oireet 

- väsymys

- infektioherkkyys

- päänsärky

Allergia voi oireilla lievänä allergisena nuhana tai se voi johtaa vakaviin sairaalahoitoa vaativiin reaktioihin.

Mitä on allerginen nuha?

Allergisen nuhan tyypillisimpiin oireisiin kuuluvat aivastelu, nenän vuotaminen ja kutina. Siihen liittyy usein myös silmäoireita. Allergisen nuhan aiheuttaa yleensä siitepöly, ja oireilu on silloin kausiluonteista.

Jos allerginen nuha jatkuu ympäri vuoden, kyseessä on useimmiten eläinallergia. Hoitona on muiden allergioiden tavoin antihistamiinitabletit ja lisäksi nenäsumutteet. Lievänkin allergisen nuhan hoito on tärkeää, koska hoitamattomana allerginen nuha lisää astman riskiä. Allerginen nuha alkaa yleensä nuoruudessa ja oireet vähenevät iän myötä. 

Koska harkitaan siedätyshoitoa? 

Yleensä allergian hoitoon kuuluu pyrkimys välttää altistumista allergeenille eli allergiaa aiheuttavalle aineelle. Siedätyshoito on kuitenkin joissakin tapauksissa tehokas allergian hoitokeino.

Siedätyshoidossa ihminen altistetaan tarkoituksella allergiaoireita aiheuttavalle aineelle. Hoitomuotoa käytetään allergisen nuhan, astman ja pistiäisallergian hoidossa. Myös ruoka-allergioita voidaan hoitaa siedättämällä yli 5-vuotiailla lapsilla. Siedätyshoitoa harkitaan esimerkiksi allergisen nuhan kohdalla, kun oireet ovat muista hoidoista huolimatta hankalia, pitkäkestoisia ja arkea haittaavia.

iedätyshoidon hoidon aloittaa allergioihin erikoistunut lääkäri ja toteutuksesta vastaa siedätyshoitoon koulutettu sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Hoitoon tulee sitoutua pitkäksi ajaksi, yleensä kolmeksi vuodeksi. Ruoka-allergioiden kohdalla siedätys on elinikäinen hoitomuoto. Siedätyshoitoa annettaessa astman on oltava hyvässä hoitotasapainossa. 

Mikä on anafylaksia?

Anafylaksia on vakava allerginen reaktio. Se vaatii aina välitöntä hoitoa.

Anafylaksian oireita ovat muun muassa:

- ihon voimakas kuumotus, kihelmöinti ja kutina

- hengen ahdistus tai hengityksen vinkuminen

- sydämen sykkeen kiihtyminen 

- pahoinvointi, oksentelu ja ripuli

Oireet ovat yleensä voimakkaimmillaan jo 10–30 minuutin kuluttua altistumisesta. Anafylaksiaa hoidetaan antamalla lihakseen adrenaliiniruiske. 

Mikä on astma?

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus. Allerginen astma on lasten yleisin astma. Aikuisilla ei-allerginen astma on yhtä yleinen kuin allerginen. Allergisessa astmassa siitepöly ja eläinpöly pahentavat astman oireita. 

Astman tavallisimpia oireita ovat:

- yskä

- hengityksen vinkuminen

- limaneritys 

- hengenahdistus

Astma vaatii lääkärin hoitoa ja siihen on olemassa erilliset astmalääkkeet.

Tilaa Reseptilääke >>>