Tulehduskipulääke, parasetamoli ja kuumeen hoito
Tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli kuumeeseen ja kipuun
Tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli ovat itsehoidon kipulääkkeitä. Tulehduskipulääkkeisiin kuuluvat ibuprofeeni, ketoprofeeni ja asetyylisalisyylihappo. Itsehoidon lääkkeitä käytetään tilapäisiin kipuihin tai kuumeen alentamiseen.
Parasetamoli sopii kipulääkkeeksi kaikille. se on paras kipulääkevaihtoehto lapsille, astmaatikoille, sydänpotilaille, mahahaavapotilaille sekä herkkävatsaisille. Parasetamoli sopii myös raskaana oleville ja imettäville sekä verenohennuslääkkeitä käyttäville ja vuotohäiriöistä kärsiville.
Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni ja ketoprofeeni, estävät kivuntunteen välittymistä keskushermostoon ja lievittävät kipua ja alentavat kuumetta. Ne tehoavat parhaiten kipuun, johon liittyy tulehdusta, esimerkiksi hammaskipuun, lihasperäisiin kipuihin ja kuukautiskipuihin. Tulehduskipulääkkeet eivät sovi kivun itsehoitoon raskaana oleville, imettäville tai ylävatsaoireista kärsiville.
Tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, joiden takia liiallista lääkkeen käyttöä on vältettävä. Vatsaan kohdistuvien haittavaikutusten riski kasvaa, kun tulehduskipulääkettä käytetään isoja annoksia tai pitkiä aikoja. Kahta eri tulehduskipulääkettä ei tule käyttää samaan aikaan, sillä ne eivät yhdessä lisää tulehduskipulääkkeiden tehoa, mutta sen sijaan haittavaikutusten mahdollisuudet lisääntyvät.
Tulehduskipulääkkeillä saattaa olla myös yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, minkä vuoksi niiden yhteensopivuus muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa on hyvä varmistaa apteekkimme henkilökunnalta.
Suun kautta annosteltavat kipulääkkeet ovat paikallisia kipulääkegeelejä tehokkaampia. Paikallisvalmisteiden kipua lievittävä vaikutus perustuu siihen, että vaikuttava aine imeytyy ihonalaisiin kudoksiin. Kipugeelit ovat hyvä vaihtoehto esimerkiksi urheiluvammojen hoidossa. Ne ovat myös haittavaikutusten kannalta turvallisempia kuin suun kautta otettavat lääkkeet, koska lääkeainetta imeytyy verenkiertoon vähemmän.
Lapsilla ja nielemisvaikeuksissa voidaan käyttää apteekistamme saatavia suussa nopeasti hajoavia kipulääketabletteja, nestemäisiä lääkkeitä tai peräpuikkoja. Lääkäri voi määrätä reseptillä kipulääkkeitä, joissa on enemmän vaikuttavaa ainetta kuin itsehoitolääkkeissä. Esimerkiksi ibuprofeenin suurin itsehoitolääkkeenä myytävä tablettikoko sisältää 400 mg vaikuttavaa ainetta, mutta lääkäri voi kirjoittaa reseptin 800 mg:n tablettiin (esimerkiki Burana 800 mg).
Flunssalääkkeet alentavat kuumetta ja lievittävät lihas- ja päänsärkyä sekä kurkkukipua. Niissä on flunssan oireita helpottavia aineita kuten C-vitamiinia tai kofeiinia. Flunssalääkkeitä on saatavilla tabletteina tai lämpimään nesteeseen sekoitettavina annosjauheina. Jos flunssalääke (esimerkiksi Finrexin) sisältää vaikuttavana aineena myös kipulääkettä, on huolehdittava, ettei samanaikainen kipulääkkeen käyttö ylitä annostelusuosituksia.
Nuhakuumeen hoito kipu- ja kuumelääkkeillä
Virusten aiheuttamaa nuhakuumetta voi hoitaa kotikonstein kipu- ja kuumelääkkeillä. Esimerkiksi ibuprofeeni (Burana 400 mg) lievittää nuhakuumeen aiheuttamia särkyjä ja alentaa korkeaa kuumetta. Tulehduskipulääkkeiden vatsaan kohdistuvia haittavaikutuksia voi vähentää ottamalla kipulääkkeen ruokailun yhteydessä.
Nuhakuumeen ja influenssan oireet on joskus vaikea erottaa toisistaan. Flunssa eli nuhakuume alkaa tavallisesti vilunväristyksillä, kurkkukivulla ja nuhalla. Nenän kutina ja aivastelu ovat myös nuhakuumeen tyypillisiä oireita.
Influenssan oireet taudin alussa ovat
- voimakas lihaskipu tai -särky
- korkea kuume
- päänsärky
- huonovointisuus
Influenssassa tulee myöhemmin yleensä kuivaa yskää ja kurkkukipua. Influenssalle on tyypillistä korkea kuume, kovat säryt ja voimaton olo. Influenssaan on olemassa tarvittaessa lääkärin määräämä lääkehoito.
Influenssa paranee usein kotihoidolla noin viikon aikana. Tärkeintä on huolehtia levosta ja riittävästä nesteen saannista. Influenssan aiheuttamia kipu- ja kuumeoireita voi hoitaa tulehduskipulääkkeillä. Esimerkiksi ibuprofeeni vähentää influenssan lihassärkyjä ja alentaa korkeaa kuumetta.
Lääkäriin on hakeuduttava, jos yleisvointi heikkenee tai tauti pitkittyy. Vointi on syytä tarkastuttaa lääkärissä tavallista herkemmin, jos kuuluu jonkin perussairauden vuoksi riskiryhmään.
Koronaoireita voi lievittää tulehduskipulääkkeillä
Koronan erottaminen flunssasta tai influenssasta on vaikeaa pelkkien oireiden perusteella. Tämän vuoksi kaikkien hengitystieinfektion oireita saaneiden on käytävä koronavirustestissä. Koronan tarttumisen kannalta on ongelmallista, että taudin kantaja voi olla myös oireeton.
Covid19-taudin tunnistamisen kannalta selkein oire on koronan aiheuttama haju- ja makuaistin häviäminen. Tämä oire ei kuitenkaan tule kaikille.
Lieviä koronaoireita voi hoitaa kotikonstein, jos ei kuulu vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin. Koronavirus altistaa verisuonitukoksille, joten esimerkiksi diabetesta sairastavien tai laskimotukoksen sairastaneiden on otettava oireiden alkaessa aina yhteys lääkäriin.
Todetun koronatartunnan jälkeen on pysyttävä eristyksissä lääkärin määräämä aika. Eristyksissä pysymisellä estetään taudin leviäminen. Kotona pysytään ainakin kymmenen vuorokautta oireiden alkamisesta. Jos oireita on vielä tämän jälkeen, tulee kotona pysyä kahden vuorokauden ajan oireiden väistymisen jälkeen. Lievä ärsytysyskä ei estä töihin paluuta, jos oireiden alkamisesta on kulunut kymmenen vuorokautta.
Koronan aiheuttamia oireita helpotetaan kuten muitakin flunssan oireita. Tärkeintä on levätä ja nauttia riittävä määrä nesteitä. Kuumetta ja särkyä voi lievittää apteekistamme saatavilla kipulääkkeillä.
Lääkäriin on otettava yhteys, jos sairastamisen aikana tulee hengenahdistusta tai yleistila heikkenee voimakkaasti. Voinnin heikkenemisen huomaa siitä, että ei pysty juomaan tai on liian uupunut noustakseen ylös. Etenkin lapsilla myös voimakas oksentelu on syy hakeutua nopeasti lääkäriin.
Lapsen kuumekouristus on vaaraton, perinnöllinen taipumus
Lapsen korkea kuume tai kuumeen nopea nousu voi aiheuttaa kuumekouristuksen. Kohtauksen tunnistaa käsien ja jalkojen nykivästä liikkeestä sekä siitä, että lapseen ei saa kontaktia. Osa lapsista ei kouristele kuumekouristuksen aikana, vaan menee veltoksi. Kohtaus voi tulla yllätyksenä ja olla vanhemmille pelottava kokemus etenkin, jos kuume on vasta nousemassa.
Kuumekouristus ei ole vaarallinen tila, eikä lasta tarvitse elvyttää. Kouristuksen aikana on tärkeää estää lasta satuttamasta itseään ja varmistaa, että lapsen hengitys kulkee normaalisti. Nykytiedon mukaan lasta ei tarvitse viilentää kuumekouristuksen aikana.
Lapsi palaa tajuihinsa muutaman minuutin tai viimeistään 15 minuutin kuluttua. Kohtauksen jälkeen lapsi on väsynyt. Jos kouristelu kuitenkin pitkittyy tai on toispuoleista tai lapsi on kohtauksen jälkeen erityisen kivulias tai sekava, on otettava heti yhteys päivystykseen.
Taipumus kuumekouristuksiin on periytyvä ja sitä esiintyy ennen kouluikää noin 2–5 prosentilla lapsista. Kuumekouristuksen syytä ei tunneta, mutta se ei ole haitallinen lapsen kehitykselle, eikä se ole merkki epilepsiasta. Ensimmäisen kuumekouristuksen jälkeen on kuitenkin hyvä käydä lääkärissä, jotta varmistutaan, että kyse on kuumekouristuksesta eikä hoitoa vaativasta keskushermostoinfektiosta
Tulevia kuumekouristuksia voi ehkäistä käyttämällä lapsella kuumelääkettä heti kuumeen noustessa. Lääkkeitä tulee kuitenkin käyttää annosteluohjeiden mukaan.