Kipu ja flunssa

Kipu ja flunssa

Miten kipua ja flunssaa hoidetaan kotikonstein? 

Monet kipuoireet voi hoitaa turvallisesti kotikonstein. Apteekista ilman reseptiä saatavilla kipulääkkeillä voi hoitaa lievää, lyhytkestoista kipua. Kivun oikea ja tehokas hoito on tärkeää, mutta pitkään jatkuneen kivun syy on aina selvitettävä. 

View as Ruudukko Luettelo

Tuotteet 1-16 / 227

Sivu
Järjestä laskevasti
per sivu
  1. A-VITA PLUS NENÄSUIHKE 20 ml
    Tarjoushinta 11,46 € Normaalihinta 14,24 €
  2. Apteekki FluAcute Yskä 20 ml
    Tarjoushinta 12,49 € Normaalihinta 15,51 €
  3. Apteekki FluAcute Zinc+ anis 20 ml
    Tarjoushinta 16,82 € Normaalihinta 20,90 €
  4. Apteekki FluAcute Zinc+ echina-piparminttu 20 ml
    Tarjoushinta 16,82 € Normaalihinta 20,90 €
  5. Apteekki FluAcute Zinc+ mustaherukka 20 ml
    Tarjoushinta 16,82 € Normaalihinta 20,90 €
  6. Apteekki FluAcute Zinc+ sitruuna-inkivääri 20 ml
    Tarjoushinta 16,82 € Normaalihinta 20,90 €

Miten voimme auttaa? Ota yhteyttä

  1. Apteq Fluzinc hunaja 24 tabl
    Tarjoushinta 9,65 € Normaalihinta 11,99 €
  2. Apteq Fluzinc hunaja 72 tabl
    Tarjoushinta 14,96 € Normaalihinta 18,59 €
  3. Apteq Fluzinc mustaherukka 24 tabl
    Tarjoushinta 9,65 € Normaalihinta 11,99 €
  4. Apteq Fluzinc mustaherukka 72 tabl
    Tarjoushinta 14,96 € Normaalihinta 18,59 €
  5. Apteq Fluzinc salmiakki 24 tabl
    Tarjoushinta 9,65 € Normaalihinta 11,99 €
  6. Apteq Fluzinc salmiakki 72 tabl
    Tarjoushinta 14,96 € Normaalihinta 18,59 €
  7. Apteq Fluzinc suusuihke salmiakki 25 ml
    Tarjoushinta 16,56 € Normaalihinta 20,57 €
  8. Apteq Mielikki yskähunaja 200 ml
    Tarjoushinta 10,54 € Normaalihinta 13,09 €

Miten voimme auttaa? Ota yhteyttä

View as Ruudukko Luettelo

Tuotteet 1-16 / 227

Sivu
Järjestä laskevasti
per sivu

Itsehoitoon soveltuvia kiputiloja ovat 

- lievä ja satunnainen päänsärky

- flunssaoireet eli nuhakuume

- lievät lihas- ja nivelkivut

- hammassärky

- kuukautiskivut

Flunssaan eli nuhakuumeeseen ei ole parantavaa lääkettä eikä rokotetta toisin kuin influenssaan. Nuhakuumetta aiheuttavia viruksia, joista yleisimpiä ovat rinovirukset, on satoja erilaisia. Flunssa on yleisin ihmisen sairastama tauti, ja tavallisesti aikuinen sairastaa 2–4 flunssaa vuosittain. 

Flunssa voi kestää pitkäänkin, jopa 10 päivää, mutta se paranee itsekseen. Tärkein hoitokeino on lepo. Liikuntaa vastaavaa rasitusta tulee välttää ainakin kuumeen ja lihassärkyjen ajan. Bakteerien aiheuttamien jälkitautien kuten poskiontelotulehduksen, keuhkokuumeen ja korvatulehduksen hoidossa käytetään antibiootteja, mutta flunssan hoidossa niistä ei ole hyötyä. 

Kuumeen hoidossa tärkeintä on lepo ja lisäksi riittävä juominen. Kuumeen alentaminen kipulääkkeillä on tarpeen korkeassa kuumeessa ja jos yleisvointi heikkenee niin, että ruoka ei maistu eikä tee mieli juoda. Kuumetta alennetaan ensisijaisesti parasetamolilla. Ibuprofeiinia (esim Burana ja Ibumax) voi käyttää, jos lääkäri ei ole kieltänyt sen käyttöä. Myös flunssan ensioireisiin kuten vilunväreisiin ja päänsärkyyn voi ottaa parasetamolia (Panadol). 

Sinkin on joissakin tutkimuksissa osoitettu lyhentävän flunssan kestoa. Sinkin ja erilaisten luontaistuotteiden vaikutukset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä ja niiden käytössä on tärkeä noudattaa annosteluohjeita. Liiallisella käytöllä voi olla haittavaikutuksia. Aikuisilla suositeltu päiväannon sinkkiä flunssan hoitoon on 75 mg:aa (eli esimerkiksi 6 sinkki-imeskelytablettia). 

Ennaltaehkäisevänä keinona on tärkeä huolehtia kokonaishyvinvoinnista ja monipuolisesta ruokavaliosta, esimerkiksi C- ja D-vitamiinin riittävästä saannista. Heikko vastustuskyky lisää nuhakuumeen saamisen riskiä. 

Onko minulla flunssa vai korona?

Olemme tottuneet pohtimaan, onko sairastamani tauti flunssa vai influenssa. Nykyisin joudumme miettimään, sairastammeko flunssaa vai koronaa. 

Flunssa alkaa tavallisesti vilunväristyksillä, kurkkukivulla ja nuhalla. Nenän kutina ja aivastelu ovat myös nuhakuumeen tyypillisiä oireita.

Influenssan oireet taudin alussa ovat

- lihaskipu

- päänsärky 

- huonovointisuus

Myöhemmin influenssassa tulee yleensä kuivaa yskää ja kurkkukipua. Influenssalle on tyypillistä korkea kuume, kovat säryt ja voimaton olo. Influenssaan on olemassa tarvittaessa käytettävä lääkehoito. 

Koronan erottaminen flunssasta tai influenssasta on vaikeaa pelkkien oireiden perusteella. Tämän vuoksi kaikkien hengitystieinfektion oireita saaneiden on käytävä koronavirustestissä. Koronan tarttumisen kannalta on ongelmallista, että taudin kantaja voi olla myös oireeton. 

Covid19-taudin tunnistamisen kannalta selkein oire on koronan aiheuttama haju- ja makuaistin häviäminen. Tämä oire ei kuitenkaan tule kaikille. 

Kipulääkkeiden erilaiset vaikutusmekanismit ja käyttö

Itsehoidon kipulääkkeet on tarkoitettu tilapäisten oireiden hoitoon. Jos oireet jatkuvat pitkään, ovat toistuvia tai pahenevat, on syytä hakeutua lääkärin hoitoon. Vatsakipua ei tulisi hoitaa kipulääkkeillä muuten kuin kuukautiskipujen kohdalla. 

Tulehduskipulääkkeet kuten ibuprofeiini, ketoprofeeni (Ketorin)ja asetyylisalisyylihappo vaikuttavat estämällä kipua, kudoksen tulehdusreaktiota ja kuumetta. Samalla ne estävät myös hyödyllisten välittäjäaineiden tuotantoa. Koska tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa haavauman mahaan tai suolistoon tai haitata munuaisten toimintaa, niiden annostusohjeita on noudatettava tarkkaan. 

Asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia ei nykyisin suositella kivun hoitoon, koska sen kipua alentava annostus on suuri ja haitat yleisiä. Etenkään lapsille ja nuorille ei suositella aspiriinin käyttöä kuume- tai särkylääkkeenä. Aspiriinia käytetään sen sijaan pieninä annoksina ehkäisemään verisuonten tukoksia. 

Parasetamolin vaikutusmekanismia ei tunneta kunnolla, eikä se vähennä tulehdusta kuten tulehduskipulääkkeet. Parasetamolilla ei ole myöskään samoja haittavaikutuksia kuin tulehduskipulääkkeillä, joten sen käyttö on turvallisempaa niille ihmisille, joilla on riski saada mahahaava. Parasetamoli on turvallisin kipulääke myös raskaana oleville ja astmaatikoille. Se voi kuitenkin liikaa käytettynä aiheuttaa maksavaurion, minkä vuoksi myös sen annosteluohjeita on tärkeä noudattaa.

Paikalliset kipulääkkeet, kipulääkegeelit (esim. Voltaren ja Felden) ja laastarit, eivät aiheuta samanlaisia haittoja kuin suun kautta otettavat kipulääkkeet, koska niistä imeytyy verenkiertoon vain vähän vaikuttavaa ainetta. Paikallisvalmisteet imeytyvät ihonalaisiin kudoksiin ja lievittävät tehokkaasti esimerkiksi urheiluvammojen aiheuttamia pinnallisia kiputiloja.  

Milloin kivun syytä on selvitettävä tarkemmin? 

- Pitkittynyt kipu, joka vaatii jatkuvaa kipulääkkeiden käyttöä

- Nivelkipu, johon liittyy nivelen turvotusta ja punoitusta tai jäykkyyttä

- Kova päänsärky, joka tulee ensimmäistä kertaa elämässä

- Tapaturmissa syntynyt pääkipu

Tuki- ja liikuntaelimien kivut sekä erilaiset päänsäryt ovat yleisiä ongelmia. Pitkään jatkunut tule-kiputila on aina syytä selvittää lääkärissä. Selkäkivut ovat yleisiä ja kipu on tavallisimmin lihasperäistä. Oireilu johtuu lihasten jännitystiloista tai äkillisestä venähtämisestä. Jos kipu ei säteile raajaan, on hoito-ohjeena kipulääkkeen käyttö. Pitkäkestoisen selkäkivun oireita helpotetaan lihasharjoituksilla. Raajoihin säteilevä kipu vaatii aina lääkärin arviota lähipäivien aikana. 

Välitöntä hoitoa selkäkipu vaatii, jos siihen liittyy:

- ulostamisen pidättämisen vaikeus

- virtsaamisen ongelmat

- alaraajan lihasten äkillinen heikkeneminen

- kova vatsakipu

Äkillisesti alkanut sietämätön selkäkipu tai vammasta johtuva selkäkipu vaatii myös aina välitöntä hoitoa. 

Kantapään alueen kipu on yleinen vaiva, ja sen tavallisin syy on plantaarifaskiitti eli kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeuma. Syy rappeumaan ei ole aina selvä, mutta useimmiten se johtuu tavallista suuremmasta jalkaterän rasituksesta. Pitkäkestoinen seisominen, juokseminen tai muu toistuva rasitus ja myös ylipaino, voi aiheuttaa vaivan. Kipu on usein suurimmillaan aamuisin ja erityisesti paljain jaloin kovalla alustalla käveleminen aiheuttaa kovaa kipua.

Kaikkien rasituksen aiheuttamien kantapääkipujen hoitona on rasituksen lopettaminen. Kipua voi lisäksi hoitaa lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeillä. Plantaarifaskiitin hoidossa käytetään myös omatoimisia venyttelyjä. Kantapääkivun takia on hakeuduttava hoitoon, jos kipu ei lievity kotikonstein 1–2 viikon aikana. 

Vaikka kipu ei olisi oire vakavasta sairaudesta, pitkään jatkuvan kivun hoitaminen ilman reseptiä saatavilla särkylääkkeillä ei ole suositeltavaa kipulääkkeiden sivuvaikutusten takia. Pitkään jatkunut särkylääkkeiden käyttö voi aiheuttaa esimerkiksi lääkepäänsäryn tai vatsan ja suolen oireilua. 

Kivun syyn diagnosoinnin kannalta on hyvä oppia kuvailemaan kipua. Kiputuntemus voi olla oire jostakin harmittomasta vaivasta tai oire vaarallisesta sairaudesta. Myös psyykkiset sairaudet tai kuormittuneisuus ja uupumus voivat oireilla kivulla. Kivun kokemus on hyvin yksilöllistä, ja on tärkeää oppia tunnistamaan, milloin kipu vaatii lääkärin hoitoa. 

Joskus kiputuntemuksille ei löydetä selittävää syytä tutkimuksista huolimatta. Kroonistuneet kiputilat vaikuttavat ihmisen elämään kokonaisvaltaisesti, minkä vuoksi on tärkeää hakea apua ja tukea kivun hoitoon. 

Lääkehoidon lisäksi on olemassa muita hoitomuotoja. Erityisen tärkeää on huolehtia monipuolisesti omasta hyvinvoinnista, riittävästä liikunnasta, hyvästä yöunesta ja terveellisestä ja säännöllisestä ruokavaliosta. 

Kroonisen kivun kanssa elävillä riittävä unen saanti on usein ongelma. Kipu häiritsee nukkumista ja unenpuutteesta johtuva väsymys taas lisää kivun kokemusta. Lisäksi esimerkiksi tulehduksellisissa reumasairauksissa tulehdusvälittäjäaineet vaikuttavat suoraan unen laatuun. Sama tulehdustilan vaikutus on havaittu myös fibromyalgiapotilailla. 

Lapsen kipua on tärkeä hoitaa ajoissa ja oikein. Pienen lapsen kivun tunnistaminen ja paikallistaminen voi olla vaikeaa. Voit lukea lisää lapsen kivun hoidosta täältä (linkki Lapset, äidit ja raskaus (Ei vielä tehty!)).

Miten tunnistan vaarallisen, ensiapua vaativan kivun?

- Aivoinfarktissa päänsärky on kovaa ja siihen liittyy raajojen halvausoireita, puheen tuottamisen vaikeuksia tai kahtena näkemistä 

- Umpilisäketulehduksessa vatsakipu tuntuu alavatsalla oikealla, se voimistuu hiljalleen ja pahenee yskiessä, ja siihen liittyy usein pahoinvointia ja kuumeilua 

- Sydänkohtauksessa rintakipu alkaa äkillisesti ja tuntuu puristuksena, ahtaana tai repivänä tunteena erityisesti rasituksessa, se säteilee leukaan, kaulaan, käsivarsiin tai ylävatsalle, ja lisäksi voi olla hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä 

Rintakipu ei ole aina merkki sydänkohtauksesta

Rintakipua voivat aiheuttaa myös esimerkiksi keuhkokuume, refluksitauti (närästys), vesirokon aiheuttama vyöruusu tai paniikkihäiriöön liittyvä hyperventilaatio (liikahengitys). Jos rintakipu tuntuu selvästi rintakehän pinnalla tai kylkiluissa, kipua voi kokeilla hoitaa ensin itsehoitolääkkeillä. Pitkään jatkuvan rintakivun syy on aina selvitettävä. 

Alaselän kipu ja jalkapohjan kipu yleisiä akuutteja kipuja

Alaselän kipu ja jalkapohjan kipu ovat yleisiä työikäisten äkillisiä kiputiloja. Pitkään jatkunut alaselän, jalkapohjan tai muu tuki- ja liikuntaelimen kiputila on aina syytä selvittää lääkärissä. Selkäkivussa syy on tavallisimmin lihasperäinen, eli oireilu johtuu lihasten jännitystiloista tai äkillisestä lihaksen venähtämisestä.

Jos selkäkipuun ei liity raajaan säteilevää kipua, on hoito-ohjeena alkuun kipulääkkeen käyttö. Pitkäkestoisen alaselkäkivun oireita helpotetaan myös lihasharjoitteilla, jotka lievittävät kipua säännöllisesti toteutettuna.

Välitöntä hoitoa tarvitaan, jos alaselkäkipuun liittyy

- ulostamisen pidättämisen vaikeus

- virtsaamisen ongelmat

- alaraajan lihasten äkillinen heikkeneminen

- kova vatsakipu

Äkillisesti alkanut sietämätön selkäkipu tai vammasta johtuva selkäkipu vaatii myös aina välitöntä hoitoa.

Kantapään alueen kivun tavallisin syy on plantaarifaskiitti eli kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeuma. Syy rappeumaan ei ole aina selvä, mutta useimmiten se johtuu tavallista suuremmasta jalkaterän rasituksesta. Pitkäkestoinen seisominen, juokseminen tai muu toistuva rasitus ja myös ylipaino, voi aiheuttaa vaivan. Kipu on usein suurimmillaan aamuisin ja erityisesti paljain jaloin kovalla alustalla käveleminen aiheuttaa kovaa kipua.

Kaikkien rasituksen aiheuttamien kantapääkipujen hoitona on rasituksen lopettaminen. Kipua voi lisäksi hoitaa lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeillä. Plantaarifaskiitin hoidossa käytetään myös omatoimisia venyttelyjä. Kantapääkivun takia on hakeuduttava hoitoon, jos kipu ei lievity kotikonstein 1–2 viikon aikana.

Milloin päänsärky on vaarallista ja vaatii lääkärin hoitoa?

Päänsärkytyypit

- jännitys- eli tensiopäänsärky

- migreeni

- sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia

- kipulääkkeiden aiheuttama lääkepäänsärky

- aivoverenkiertohäiriöstä johtuva päänsärky

Jännitys- eli tensiopäänsärky on yleinen päänsäryn muoto. Se voi johtua esimerkiksi huonosta työergonomiasta, huonosta nukkumisasennosta tai purentaongelmista. Jännityspäänsärkyä hoidetaan terveellisillä elämäntavoilla, hyvällä yöunella, liikunnalla ja venyttelyllä.

Lääkepäänsärky loppuu vain vieroittautumalla särkylääkkeistä.

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on harvinainen päänsäryn muoto. Siinä kipu tuntuu vain toisella puolella päätä, usein voimakkaimmin silmässä tai silmän alueella. Hortonin päänsäryn kipu on erittäin voimakasta, polttavaa ja repivää.

Aivoverenkiertohäiriöön liittyvään päänsärkyyn liittyy raajojen halvausoireita, puheen tuottamisen vaikeuksia tai näkökentän häiriöitä, kuten kahtena näkemistä. Jos tällaisia oireita tulee, on soitettavaa hätänumeroon ja hakeuduttava viipymättä lääkärin hoitoon. Kyseessä voi olla aivoinfarkti.

Mistä migreenin tunnistaa ja miten sitä hoidetaan?

Migreenikohtauksessa päänsärky on toistuvaa, toispuoleista, kovaa ja sykkivää särkyä. Migreenipäänsärky pahenee liikkuessa ja kohtaukseen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua sekä ääni-, valo- ja hajuherkkyyttä. Lisäksi kolmasosalla migreeniä sairastavista kohtaukseen liittyy näkökentän oireita, esimerkiksi sahalaitakuvioita tai muita auraoireita. Myös puheen tuottaminen voi hankaloitua.  

Migreeni on pään alueen verisuonistoon liittyvä eli vaskulaarinen perinnöllinen sairaus. Kohtauksen laukeamista voi välttää terveellisillä elintavoilla. Migreenisäryn syntyyn vaikuttavat alkoholinkäyttö, stressi, huono yöuni ja epäsäännöllinen syöminen. Myös kirkas auringonpaiste ja naisilla kuukautiskierto voivat laukaista migreenikohtauksen.

Jos migreenikohtauksia on vain harvoin, särkyä voi hoitaa tavallisilla särkylääkkeillä ja tarvittaessa niin sanotuilla kohtauslääkkeillä, triptaaneilla. Migreenipäänsärkyä helpottaa otsalle laitettava kylmä kääre sekä lepääminen rauhallisessa, pimeässä huoneessa.

Jos migreenikohtauksia tulee tiheästi, useita kertoja kuukaudessa, voidaan aloittaa estolääkitys. Estolääkkeinä käytetään esimerkiksi beetasalpaajia ja amitriptyliiniä. Nykyään vaikean migreenin hoitoon käytetään myös pistoksena annettavaa CGRP-lääkettä.

Kroonisen kivun hoidon on oltava suunnitelmallista

Kroonisella kivulla on vaikutusta ihmisen koko elämään. Tämän vuoksi pitkäaikaista kipua on hoidettava suunnitelmallisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kroonisen kivun hoidossa käytetään lääkärin määräämiä kipulääkkeitä ja lisäksi huolehditaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Kun mieli ja keho voivat hyvin, kivun kanssa on helpompi elää ja kiputuntemukset lievenevät. Kroonisen kivun hoidossa onkin erityisen tärkeää huolehtia monipuolisesti omasta hyvinvoinnista, riittävästä liikunnasta, hyvästä yöunesta ja terveellisestä ja säännöllisestä ruokavaliosta.

Riittävä unen saanti on usein ongelma, jos kivut ovat jatkuvia. Kipu häiritsee nukkumista ja unenpuutteesta johtuva väsymys taas lisää kivun kokemusta. Lisäksi esimerkiksi tulehduksellisissa reumasairauksissa tulehdusvälittäjäaineet vaikuttavat heikentävästi unen laatuun. Sama tulehdustilan vaikutus on havaittu myös fibromyalgiapotilailla.

Fibromyalgian kipuihin eivät tehoa tavalliset kipulääkkeet

Fibromyalgia on kipu- ja uupumusoireyhtymä, jota sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Fibromyalgian oireita ovat pitkäkestoiset ja laaja-alaiset molemmilla puolilla kehoa tuntuvat kipuoireet, jotka usein pahenevat levossa, sekä voimakas uupumus ja unen laadun heikkeneminen. Kivun paikka ja voimakkuus vaihtelevat ja lihakset ja nivelet ovat kosketusarkoja.

Sairauteen liittyy usein myös neurologisia oireita kuten puutumisia, pistelyä ja huimausta. Joillakin potilailla on myös masennusta, ahdistusta ja muistihäiriöitä.

Fibromyalgia johtuu nykytutkimusten mukaan keskushermostoperäisestä kivun säätelyhäiriöstä ja autonomisen hermoston epätasapainosta. Tämä vaikuttaa sekä poikkeavaan kivun kokemukseen että unen laatuun. Fibromyalgiassa ihmisen unen rakenne on häiriintynyt: vaikka nukkuisi pitkään, syvää unta ei kerry riittävästi.

Hoidossa tärkeintä on mahdollisimman varhainen diagnosointi sekä itsehoito. Oireita helpotetaan kevyellä liikunnalla, painon pudottamisella, rentoutusharjoituksilla ja hyvästä yöunesta huolehtimisella. Liian raskas liikunta usein pahentaa fibromyalgian oireita, joten liikunta on aloitettava kevyesti.

Jos itsehoidosta ei saada riittävää apua, fibromyalgian hoitoa voidaan tehostaa lääkehoidolla. Parhaat tulokset hoidossa on saatu amitriptyliinillä. Se parantaa unen laatua ja vähentää koettua kipua. Perinteisillä kipulääkkeillä ei ole vaikutusta fibromyalgiakipuun.