Päänahan hilseily ja kutina johtuu useimmiten tali-ihottumasta (seborrooinen ekseema eli ihottuma). Tätä tali- eli taliköhnäihottumaa esiintyy sekä aikuisilla että lapsilla, ensin varhaislapsuudessa ja uudelleen murrosiässä. Taipumus tali-ihottumaan on pysyvä ominaisuus, mutta päänahan oireilua voidaan vähentää hyvällä hoidolla. Tali-ihottuman aiheuttamaa hilseilyä hoidetaan ensisijaisesti päivittäisellä hiustenpesulla. 

Päänahan hilseily ja kutina voivat johtua myös esimerkiksi atooppisesta ihosta, psoriaasista tai päänahan silsasta eli sieni-infektiosta. Nämä sairaudet vaativat aina lääkärin hoitoa. 

Hilseilemällä voi oireilla myös talven kuivasta sisäilmasta johtuva kuiva päänahka. Lisäksi hiustenhoitotuotteet voivat kuivattaa päänahkaa ja aiheuttaa sekä kutinaa että hilseilyä. Hiustenhoitotuotteille voi myös allergisoitua. 

Mistä hilse johtuu ja mitä hilse on? 

Hilse on ihosta irronnutta kuollutta ihosolukkoa. Näkyvää hilsettä eli hilseilyä ilmenee ihmisellä yleensä vain päänahassa, mutta hiuspohjasta normaalisti irtoavaa kuollutta ihosolukkoa ei huomaa. Hilse on ongelma, kun päänahasta irtoaa poikkeavan paljon kuollutta ihosolukkoa. 

Hilseen aiheuttaja on yleensä seborrooinen ekseema eli tali-ihottuma. Se on yleinen ja melko harmiton ihottuma, jota voi hoitaa kotikonstein. Tali-ihottuma oireilee alueilla, joissa on talirauhasia, eli päänahassa ja kasvoilla sekä rintakehällä ja genitaalialueella. Seborrooisessa ekseemassa hilseileviä läiskiä on siis usein hiuspohjan lisäksi myös kasvojen ja rintakehän iholla. 

Tali-ihottuman tyypillisimpiä oireita ovat:

- hilse päänahassa

- päänahan kutina

- punoittavat ja hilseilevät läiskät kulmakarvojen ja parran alueella sekä nenänpielissä ja korvien lähellä

- rinnan alueen ekseema eli ihottuma

- pakaravaon tai sukuelimien ekseema eli ihottuma

Taipumus tali-ihottumaan on yleensä pysyvä ominaisuus, joten hoidon tarkoituksena on pitää oireet kurissa. Oireilu hankaloituu yleensä talvella kuivan sisäilman takia ja helpottuu kesäisin. 

Hilse voi johtua myös atooppisesta ihottumasta tai psoriaasista. Seborrooinen ihottuma ja hilseily ja atooppista hilseilyä on usein vaikea erottaa toisistaan, mutta sillä ei ole käytännössä merkitystä, koska molemmissa tapauksissa oireita hoidetaan samalla tavalla. Psoriaasin aiheuttama oireilu on sen sijaan helpommin erotettavissa. 

Psoriaasissa iholle muodostuu laajoja hilselevyjä esimerkiksi korvan taakse, niskaan tai aivan hiusrajaan otsalle. Psoriaasi on krooninen ihon tulehdussairaus, joka vaatii aina lääkärin hoitoa. Psoriaasia ei voi parantaa, mutta sen oireita voidaan hoitaa monin tavoin. Muissa päänahan oireiluissa lievää hiustenlähtöä saattaa esiintyä, mutta psoriaasi ei vaikuta hiusten kasvuun vaan tukankasvu on yleensä hyvää.

Harvinaisempi hilseilyä aiheuttava sairaus on päänahan krooninen karvatuppitulehdus. Tässä tapauksessa oireena on hilseilyn ja kutinan lisäksi kipeitä, märkiviä näppylöitä ja hiustenlähtöä. Myös ruusufinni voi levitä päänahkaan. Ruusufinni on yleisin kaljuuntuneilla miehillä.

Päänahan silsa aiheuttaa myös hilseilyä. Silsatartunnan oireita ovat hilseilevät läiskät sekä läheltä päänahan ihoa katkeilevat hiukset. Päänahan sieni-infektioiden hoito vaatii aina lääkärissä käynnin, sillä päänahan silsa ei parane pelkällä itsehoidolla.

Muualla vartalolla olevia sieni-infektioita voi hoitaa pelkillä itsehoitolääkkeillä. Silsasieni tarttuu vartalolle ja päänahkaan useimmiten lemmikkieläimistä. Tartunta voi tapahtua myös ihmisestä toiseen. 

Hilseen taustalla voi olla myös herkkä päänahka, joka reagoi kylmän talven olosuhteisiin. Pakkanen, auringonvalon vähäisyys ja kuiva huoneilma kuivattavat helposti päänahkaa ja voivat saada sen hilseilemään.

Myös hiustenhoitotuotteet voivat kuivattaa päänahkaa ja aiheuttaa kutinaa ja hilseilyä. Päänahka voi myös allergisoitua hiustenhoitotuotteille, useimmiten väriaineille mutta myös shampoot voivat aiheuttaa allergiaoireita. 

Hilseily paranee säännöllisellä pesulla ja hilseshampoolla

Hilseen hoito on usein helppoa ja sen voi tehdä apteekkimme itsehoitotuotteilla. Päänahan silsan eli sieni-infektion hoito vaatii kuitenkin aina lääkärin hoitoa. Silsan erottaa parhaiten muista hilsettä aiheuttavista päänahan sairauksista läheltä päänahkaa katkeilevista hiuksista. 

Hilseilevän päänahan hoitoon ja hilseen irrottamiseksi suositellaan päivittäistä pesua tavallisella, hellävaraisella shampoolla. Lisäksi voidaan käyttää sienilääkettä sisältäviä lääkeshampoita, jotka vähentävät hiuspohjan rasvahiivojen määrää. 

Sienilääkettä sisältävien lääkeshampoiden (hilse shampoo) vaikuttavana aineena on ketokonatsoli (Nizoral ja Ketoconazol Ratiopharm shampoo sisältävät ketokonatsolia). Nizoral tai Ketoconazol Ratiopharmia käytetään päänahan hoitoon yleensä kaksi kertaa viikossa 2–4 viikon hoitokuurina. Sen jälkeen hoidettavat alueet pestään Ketoconazol Ratiopharm shampoolla tai Nitzoral shampoolla tarpeen mukaan ylläpitohoitona kerran viikossa tai joka toinen viikko.

Muina päivinä käytetään muita apteekistamme saatavia hellävaraisia shampoita. Esimerkiksi seleenisulfidia sisältävät shampoot (Selukos) vähentävät päänahan ihon hilseilyä, mutta eivät aiheuta hiuksille tai päänahalle ylimääräistä rasitusta. 

Päänahan oireisiin voi saada apua myös hydrokortisoniliuoksesta, jota käytetään 1–2 viikon ajan. Hydrokortisoni parantaa päänahan tulehdustilaa. Hydrokortisoniliuosta käytetään päänahan hilseilevien alueiden hoitoon tiheämmin kuin ihon hoidossa käytettäviä hydrokortisonivoiteita. 

Jos päivittäinen pesu, hilseshampoot ja hydrokortisoniliuos eivät tehoa, oireisiin voi saada apua myös glyserolia sisältävästä käsidesinfektiohuuhteesta. Desinfektioliuosta sivellään päänahkaan ja muiden ainesosien haihduttua pois jää glyseroli vaikuttamaan päänahkaan. 

Päänahan silsa vaatii aina lääkärin diagnosoinnin ja 4–6 viikon sisäisen lääkityksen. Lisäksi sieni-infektion aiheuttamia päänahan oireita voidaan hoitaa paikallisesti ketokonatsolia sisältävillä lääkeshampoilla (Ketoconazol Ratiopharm ja Nizoral shampoo) samalla tavalla kuin seborrooisen ekseeman tai muiden hilsettä aiheuttavien sairauksien hoidossa. 

Milloin päänahan hilse vaatii lääkärin hoitoa?

Jos itsehoito ei auta ja päänahan hilseily, kutina ja kirvely häiritsevät arkea, on syytä käydä tarkastuttamassa päänahan tilanne lääkärissä. Silloin on useimmiten kyse muusta kuin tali-ihottumasta tai atooppisen ihon oireilusta. 

Päänahan oireet voivat johtua myös psoriaasista, sieni-infektiosta tai allergiasta, jotka vaativat lääkärin hoitoa. Lääkäriin on hakeuduttava myös, jos päänahkaan ilmestyy märkiviä näppylöitä. Ne voivat olla oire karvatupen tulehduksesta, jota hoidetaan sekä antibioottitableteilla että paikallisesti annosteltavalla antibioottiliuoksella.