Varhain alkaneen hiustenlähdön taustalla on usein niin sanottu androgeneettinen hiustenlähtö. Sitä esiintyy sekä naisilla että miehillä. Hiustenlähtöä aiheuttavat myös esimerkiksi pälvikaljuus ja päänahan tali-ihottuma. Hiustenlähtöä hoidetaan ensisijaisesti päivittäisellä hiusten pesulla. Tavallisen shampoopesun lisäksi hiuksia voi pestä 1–2 kertaa viikossa apteekistamme saatavalla ketokonatsolishampoolla (Nizoral). Löydät täältä apteekkimme hiustenlähdön itsehoitotuotteet.
Miten ja mistä syistä hiukset ohenevat ja harvenevat?
Ihmisellä on keskimäärin 100 000–250 000 hiusta. Normaalisti päänahasta irtoaa päivittäin noin 100–150 hiusta ja tilalle kasvaa uusia. Iän myötä hiukset ohenevat ja harvenevat tasaisesti eri puolilta päätä. Vaikka tavanomaista suurempaa hiustenlähtöä voidaan hoitaa, perimällä on ihmisen hiusten määrään, kasvuun ja väriin suurempi vaikutus kuin esimerkiksi ravinnolla, hiusten hoidolla tai muilla ulkoisilla tekijöillä.
Hiusten irtoamisnopeuden voi testata yksinkertaisella tukistuskokeella. Siinä otetaan sormien väliin pieni tukko hiuksia vuorotellen eri puolilta päätä ja tukistetaan lievästi. Normaalisti kokeessa irtoaa 0–3 hiusta. Jos hiuksia irtoaa kerralla enemmän kuin viisi, on kyse poikkeavan suuresta hiustenlähdöstä.
Lisääntyvän hiustenlähdön taustalla on usein androgeneettinen hiustenlähtö. Lähes jokaisella suomalaisella on perimässään näitä androgeneettisen kaljuuntumisen geenejä. Miestyyppisessä androgeneettisessä kaljuuntumisessa hiukset lähtevät ensin ohimoilta tai päälaelta tai yhtä aikaa molemmista paikoista. Lopulta hiuksia voi olla vain korvallisilla ja takaraivolla.
Naistyyppisessä androgeneettisessä kaljuuntumisessa hiukset lähtevät tasaisesti ohimoilta ja päälaelta, mutta päälaki ei tule koskaan täysin kaljuksi. Miehillä hiukset alkavat harventua jo 18–20 vuoden iässä, naisilla vasta 30–45-vuotiaana.
Jos hiuksia lähtee lisäksi paljon myös niskasta, on syytä selvittää kaljuuntumisen syytä tarkemmin. Voi olla kyse esimerkiksi telogeenisestä hiustenlähdöstä, jonka taustalla on usein voimakas, pitkäkestoinen stressi, esimerkiksi synnytys tai infektio.
Telogeenisessä hiustenlähdössä hiuksia lähtee yleensä vain kohtalaisesti, mutta tila voi kroonistua. Kroonistuneen tilan syytä ei tiedetä. Yleisintä kroonistunut telogeeninen hiustenlähtö on keski-ikäisillä naisilla.
Pälvikaljuus on autoimmuunisairaus, jossa elimistö hylkii omia karvojaan. Pälvikaljussa päänahka on oireeton, mutta hiukset irtoavat juurineen. Tauti oireilee vaihtelevasti ja täysin kaljuuntuneisiin kohtiin kasvaa usein uudet hiukset. Pälvikaljuuden diagnosointi vaatii lääkärissä käynnin, mutta sairauden toteaminen on yleensä helppoa, jos kaljuuntuneita alueita on useita eri puolilla päänahkaa.
Hiustenlähtöön vaikuttavat myös päänahan tulehdukselliset sairaudet. Esimerkiksi tali-ihottuma (seborrooinen ihottuma) ja atooppinen ihottuma heikentävät hiusten laatua. Psoriaasi sen sijaan ei vaikuta heikentävästi hiusten kasvuun tai laatuun.
Päänahan sieni-infektiossa hius ei irtoa kokonaan, vaan katkeaa ja päänahkaan jää lyhyt sänki. Karvatuppitulehdus taas aiheuttaa hiusten harvenemista läiskittäin. Hiustenlähtöön vaikuttavat myös monet muut sairaudet, kuten ihotaudit punahukka ja punajäkälä.
Miten hiustenlähtöä hoidetaan ja milloin lääkäriin?
Hiustenlähtöä voi kokeilla hoitaa ensin kotikonstein. Esimerkiksi päänahan tulehduksellisiin sairauksiin, kuten atooppiseen ekseemaan ja tali-ihottumaan liittyvää hiustenlähtöä sekä androgeneettistä hiustenlähtöä voi hoitaa apteekistamme saatavilla itsehoitotuotteilla. Miesten androgeneettiseen hiustenlähtöön on saatavilla myös reseptivalmisteita, joten jos kotihoito ei tuota tuloksia, voi lääkäristä saada apua.
Päänahan sairauksista tali-ihottuma ja atooppinen ihottuma lyhentävät hiustenkasvuvaihetta. Tämän oireen hoitona on ihottuman ja siihen liittyvän hilseilyn hoito. Ensisijainen hoitomuoto on hiusten ja päänahan säännöllinen pesu. Voit lukea lisää hilseilyn hoidosta ja tali-ihottumasta täältä (Linkki Hiukset ja päänahka, Hilse).
Androgeneettisen kaljuuntumisen ensisijainen hoitomuoto on sekä miehillä että naisilla hiusten säännöllinen, päivittäinen pesu. Tiheä hiusten peseminen vähentää päänahan tulehdusta ja vaikuttaa sitä kautta hiustenlähtöön ennaltaehkäisevästi. Lisäksi hiuksia voi pestä ketokonatsolia (Nizoral) sisältävällä hilseshampoolla kuuriluontoisesti 1–2 kertaa viikossa.
Apteekistamme saatavaa minoksidiililiuosta (Rogaine) voi myös kokeilla. Se vähentää hiustenlähtöä ja nuorilla ihmisillä se voi jopa edesauttaa uusien hiusten kasvua. Alkuun voi kokeilla kaksiprosenttista minoksidiililiuosta. Jos se ei tehoa, on liuosta olemassa myös viisiprosenttisena. Liuosta laitetaan päähän kahdesti päivässä ja hoitotuloksen saamiseksi liuosta on käytettävä säännöllisesti.
Myös pälvikaljuuden aiheuttamiin hiustenkasvun ongelmiin voi käyttää apteekistamme saatavaa minoksidiililiuosta (Rogaine), mutta se ei auta autoimmuunisairauden taudin kulkuun.
Kaljuuntumiseen liittyen on hyvä muistaa, että päänahan iho on erityisen herkkä auringon aiheuttamille ihovaurioille. Päälaen kaljuuntuva iho on suojattava auringon ultraviolettisäteiltä joko päähineellä tai aurinkosuojavoiteella, jossa on riittävän suuri suojakerroin. Löydät apteekkimme aurinkovoiteet täältä (Linkki Ihonhoito, Aurinkovoiteet).
