Verenkierto
Verenkierron häiriöt johtavat vakaviin sairauksiin
Verenkierron toimivuudesta huolehtiminen on tärkeää, sillä verenkierron häiriöt voivat johtaa hengenvaarallisiin sairauksiin. Verenkierron toimivuuteen voi vaikuttaa itse monin tavoin huolehtimalla terveistä elämäntavoista.
-
Lääke
Mustelmat ja pinnalliset laskimotukokset >>>
Verisuonitukosten estäminen
Verisuonitukosten estäminen on tärkeää, sillä laskimoon muodostunut verihyytymä voi keuhkovaltimoihin ajautuessaan aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkoveritulpan. Pieniannoksista asetyylisalisyylihappovalmistetta (ASA) käytetään valtimotukosten ehkäisemiseen. Vaikka lääkettä (Aspirin, Disperin, Primaspan 100mg ja 50mg) saa ilman reseptiä, aloitetaan lääkitys vain lääkärin ohjeen mukaan.
Alaraajojen laskimovajaatoiminta ja pinnalliset laskimotulehdukset voivat johtaa syvään laskimotukokseen, joten näistä sairauksista huolehtiminen on tärkeää. Verisuonitukoksia voi siis ehkäistä huolehtimalla alaraajojen verenkierrosta ja hoitamalla alaraajojen laskimovajaatoimintaa esimerkiksi lisäämällä liikuntaa ja käyttämällä tukisukkia. Voit lukea lisää alaraajojen laskimovajaatoiminnasta ja pinnallisista laskimotukoksista täältä (Mustelmat ja pinnalliset laskimotukokset).
Koronavirus vaikuttaa muita hengitystietulehduksia aiheuttavia viruksia enemmän veren hyytymisjärjestelmään ja lisää sitä kautta laskimotukoksen riskiä. Koronarokote ei aiheuta tavallista laskimotukosta.
Osa syvistä laskimotukoksista liittyy suuriin leikkauksiin tai sairauksiin, joissa joutuu olemaan pitkään vuodelevossa. Näissä tapauksissa laskimotukokset ovat estettävissä estohoidolla, niin sanotuilla antikoagulanteilla, jotka ohentavat verta, sekä tukisukkia käyttämällä.
Verisuonitukosten estämiseksi on hyvä olla perillä riskitekijöistä ja huolehtia terveellisistä elintavoista, lisätä liikuntaa ja lopettaa tupakointi. Verisuonitukoksen riskiä kasvattaa myös pitkä paikallaan istuminen.
Syvän laskimotukoksen riskiä lisää perinnöllinen alttius eli perinnöllinen veren hyytymishäiriö. Jos tällainen on tiedossa, on erityisen tärkeää vähentää muita tukokseen liittyviä riskitekijöitä.
Koronavirus vaikuttaa muita hengitystietulehduksia aiheuttavia viruksia enemmän veren hyytymisjärjestelmään ja lisää sitä kautta laskimotukoksen riskiä. Perinnöllisen tai muun tukosalttiuden lisäksi koronan aiheuttaman laskimotukoksen riski kasvaa etenkin ylipainoisilla ihmisillä ja diabetesta tai tulehduksellista sairautta sairastavilla. Koronarokote ei aiheuta tavallista laskimotukosta. Koronarokotteen riskit liittyvät harvinaiseen veren hyytymishäiriöön.
Syvä laskimotukos ja veritulppa eli keuhkoembolia
Syvä laskimotukos voi pahimmillaan aiheuttaa keuhkoveritulpan, joka on henkeä uhkaava tila. Syvä laskimotukos syntyy, kun laskimoon muodostuu verihyytymä. Yleensä se tulee alaraajoihin ja tyypillisiä oireita ovat jalan turvotus, kuumotus, punoitus ja kipu, leposärky ja lisäksi kivun pahentuminen kävellessä.
Syvä laskimotukos on erotettavissa pinnallisesta laskimotukoksesta yleensä oireiden voimakkuuden perusteella, mutta myös syvä laskimotukos voi olla hyvin vähäoireinen tai oireeton. Voit lukea lisää pinnallisista laskimotukoksista ja niiden hoidosta ja ehkäisystä täältä (Mustelmat ja pinnalliset laskimotukokset).
Keuhkoveritulpan oireita ovat äkillinen hengenahdistus tai rintakipu, yleiskunnon heikkeneminen, verenpaineen lasku sekä veriyskä. Myös keuhkoveritulppa voi olla hankalasti havaittavissa vähäisten oireiden takia.
Perinnöllinen veren hyytymishäiriö altistaa verisuonitukoksille
Verisuonitukoksen riski voi olla kasvanut perinnöllisen veren hyytymishäiriön takia. Perinnöllinen alttius ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen sairastuisi, vaan se ainoastaan lisää sairastumisen riskiä.
Verisuonitukoksen yhteydessä tehdään tarkempia tutkimuksia perinnölliseen alttiuteen liittyen, jos tukos syntyy melko nuorena ja ilman tiedossa olevia muita riskitekijöitä.
Jos perinnöllinen alttius tulee tutkimuksissa ilmi, syviä valtimotukoksia voidaan ehkäistä verenohennus- eli antikoagulaatiohoidolla. Toisinaan hoitoa voidaan tarvita koko elämän ajan.
Koronavirusinfektio, koronarokote ja veritulpan riski
Koronavirus vaikuttaa muita hengitystietulehduksia aiheuttavia viruksia enemmän veren hyytymisjärjestelmään. Sen takia koronatartuntaan liittyy muita virustartuntoja suurempi riski laskimotukoksiin.
Perinnöllisen tai muun tukosalttiuden lisäksi koronan aiheuttaman laskimotukoksen riski kasvaa etenkin ylipainoisilla ihmisillä ja diabetesta tai tulehduksellista sairautta sairastavilla. Riski on kohonnut myös muun muassa suurten leikkauksien jälkihoidon aikana, raskausaikana ja juuri synnyttäneellä.
Jos tiedät kuuluvasi riskiryhmään ja sairastut koronaan, on syytä keskustella asiasta lääkärin kanssa. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä koronatartunnan takia lääkkeen verisuonitukoksen ehkäisyyn.
Tukosriskiin voi vaikuttaa myös pysyttelemällä voinnin sallimissa rajoissa mahdollisimman paljon pystyasennossa, liikkumalla rauhallisesti päivän aikana tai jalkoja liikuttelemalla. Riittävästä nesteen saannista on tärkeää huolehtia. Lisäksi tukisukkien käyttö on suositeltavaa, etenkin, jos tukisukat ovat muutenkin jo käytössä esimerkiksi alaraajojen pinnallisten laskimotukosten tai laskimovajaatoiminnan takia.
Koronarokotus ei lisää tavallisten verisuonitukosten riskiä. Astra Zeneca -koronarokotteen tiedetään liittyneen Suomessa viiteen tapaukseen, joissa rokotettu henkilö on sairastanut harvinaista verenhyytymishäiriötä ja saanut verisuonitukoksen.
Voit lukea lisää koronan vaikutuksesta verisuonitukoksiin THL:n verkkosivuilta (korona).
Aspirin, Disperin ja Primaspan verisuonitukosten estämiseen
Pieniannoksista asetyylisalisyylihappovalmistetta (ASA) käytetään valtimotukosten ehkäisemiseen. Vaikka lääkettä saa ilman reseptiä, hoito aloitetaan aina lääkärin ohjeen mukaan.
Asetyylisalisyylihappo (Aspirin, Disperin, Primaspan) vaikuttaa pieninä annoksina veren hyytymisominaisuuksiin ja ehkäisee veritulppien syntymistä.
Asetyylisalisyylihappo lisää verenvuotovaaraa etenkin muiden veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden kanssa käytettynä. Käytöstä raskauden tai imetyksen aikana on aina keskusteltava lääkärin kanssa.
Yleisiä haittavaikutuksia ovat lisääntynyt verenvuototaipumus, ylävatsavaivat, vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, närästys, ripuli.
Aspirin Cardio -tabletit estävät pienellä annoksella (50–100 mg) veritulppien syntymistä etenkin sydämen ja aivojen verisuonissa. Sitä käytetään lääkärin määräämänä estämään verisuonitukosten syntymistä, jos estohoito on tarpeen.
Aspirin Cardio -enterotabletit niellään kokonaisina riittävän nesteen kanssa. Samanaikainen ruokailu hidastaa lääkeaineen imeytymistä. Tabletit on päällystetty kalvolla, joka ei liukene tavallisten tablettien tapaan mahassa vaan vasta ohutsuolessa, minkä vuoksi ruoansulatuskanavan ärsytysoireita on tavallista vähemmän.
Voit lukea lisää asetyylisalisyylihaposta täältä (Kipu ja flunssa, Tulehduskipulääke, parasetamoli ja kuumeen hoito, Aspiriini – ASA).
Primaspan-enterotablettien (50 mg, 100 mg ja 250 mg) vaikuttava aine on asetyylisalisyylihappo (ASA). Lääke vaikuttaa pieninä annoksina veren hyytymisominaisuuksiin ja ehkäisee veritulppien syntymistä.
Primaspan-enterotabletteja käytetään verisuonitukosten estämiseen lääkärin ohjeen mukaan. Lääke on suunniteltu erityisesti pitkäaikaiseen käyttöön. Enterotabletit liukenevat vasta ohutsuolessa, joten lääkkeen vaikutus alkaa tavallista tablettia hitaammin ja kestää pidempään.
